Luopumisia

Viikonloppuna huomasin Hollantilaisuros -Paulin mahassa tumman läikän. Tarkastettuani tilanteen, totesin, että tässä se nyt on se hajurauhaskasvain. Kiinteä möykky, joka selvästi tuntui jatkuvan jonnekin syvemmälle. Sillä hetkellä tajusin, että Paulin päivät alkoivat olla luetut. Minkäänlaista muuta merkkiä uroksessa ei näkynyt: Se puuhasteli Dooriksen kanssa reippaasti terraariossa ja söi aivan normaalisti, ei mitään ihmeellistä sen toiminnassa. Siispä jäin seuraamaan tilannetta. Vajaassa viikossa Paulin tilanne meni siinä mielessä huonommaksi, että se alkoi rajusti laihtua, vaikka samalla tavalla puuhastelikin kuin aiemmin. Varasin Paulille siis lopetusajan tälle päivälle. Minusta ei ollut syytä jäädä odottamaan, että eläin menisi huonompaan kuntoon, sillä niin olisi käynyt kuitenkin ajan kuluessa. Pauli siis lähti tänään ns. "saappaat jalassa" paremmille purumaille.

Paulihan tuli meille viime vuonna Hollannista yhdessä Saran ja tyttäriensä Kukan (Fifth Element`s Nederlandse Bloem) ja Seljan (Fifth Element`s Must Be Mystic) kanssa. Saran kanssa Pauli sai myös yhden poikueen täällä Suomessa ja siitä poikueesta jäi Saran ja tytärten kanssa asumaan tytär Carnival Candy. Kummalliseksi tämän päivän tekee se, että löysin hetki sitten myös Saran terraariostaan kuolleena. Ihmettelin, kun sitä ei näkynyt nyt "iltatsekkauksen" aikaan ja aloin kaivella puruja pahoin aavistuksin. Sieltähän se sitten löytyi pesästään nukkuvan näköisenä. Ei minkäänlaisia viitteitä siitä, mihin olisi kuollut. Niinpä sitten kaivoin Paulin haudan auki ja laitoin Saran siihen viereen.

Yhdessä tulivat tänne Suomeen ja yhdessä myös siis lähtivät paremmille purumaille meidän Pauli ja Sara.

                                                 



                                                                  Jos niin käy
                                                        että minusta tulee hauras ja heikko
                                                        ja kivut häiritsevät untani
                                                        niin sinun on tehtävä
                                                        mitä on tehtävä
                                                               sillä viimeistä matkaa
                                                       ei kukaan ole estävä
                                                       sinä tulet surulliseksi
                                                               -minä ymmärrän
                                                       älä anna surusi estää sinua
                                                      sillä tänä päivänä enemmän
                                                      kuin koskaan ennen
                                                      rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan
                                                      Meillä on ollut niin
                                                      hyvää yhteistä aikaa
                                                      tulevaa ei kannata surra
                                                      et haluaisi minun kärsivän
                                                                kun aika koittaa,
                                                       anna minun mennä...
                                                                Vie minut sinne missä 
                                                       he auttavat minua
                                                       mutta pysy luonani loppuun
                                                       pidä minua lujasti ja
                                                       puhu minulle
                                                       kunnes silmäni ovat sulkeutuneet
                                                              Tiedän että aikanaan
                                                       sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä 
                                                       jota minulle osoitat
                                                       vaikka häntätupsuni on viimeisen
                                                       kerran heilahtanut
                                                       niin kivulta ja kärsimykseltä 
                                                       olen säästynyt
                                                             Älä sure sitä että
                                                       sen täytyy olla sinä
                                                       jonka täytyy tehdä päätös
                                                       olemme olleet niin läheisiä
                                                            - me kaksi tänä aikana

                                                    älä anna turhaan sydämesi itkeä
                    
                                                                                            ~kirjoittaja tuntematon~